Säkkijärven sankarihautausmaa sijaitsee C.L. Engelin suunnitteleman, vuonna 1833 valmistuneen ja talvisodassa 26.2.1940 tuhoutuneen kivikirkon itäpäädyssä. Kirkonmäen hautausmaa perustettiin kirkon valmistuttua. Vapaussodan yhdeksän sankarivainajaa siunattiin kirkkomaan takaosaan. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat oli haudattu hautausmaan etuosaan. Vapaussodan sankarihauta-alueella oli graniittinen muistomerkki, jossa oli vainajien nimet, syntymä- ja kuolinpäivät sekä koristeena hakaristi. Venäläiset siirsivät patsaan jo ns. välirauhan aikana 1940-1941 Haminan ja Viipurin välisen valtatien varteen omien sankarivainajiensa muistomerkiksi. Patsas oli käännetty siten, että tekstitön kylki oli tielle päin ja siihen oli lisätty viisisakarainen punatähti. Samaan aikaan alkoi kirkon ja sitä ympäröineen kirkkomaan tuho, kun aluetta käytettiin autojen huoltoasemana ja kirkon sisätiloja ampumaratana. Lisäksi hautakiviä kuljetettiin uusiokäyttöön muualle, osan jäädessä kirkon ympäristön korsujen kattomateriaaliksi. Venäläiset räjäyttivät kirkon pystyyn jääneet kiviseinät vuonna 1977. Talvi- ja jatkosodan sankarihauta-alueella ei ollut erillistä muistomerkkiä. Hautausmaa Säkkijärven kirkon ympärillä oli sodan jälkeen täysin kadonnut. Säkkijärven vanha hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön syksyllä 1941, ja sinne haudattiin 104 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Hauta-alueelle pystytettiin valtiovallan toimesta muistokivi v. 1995. Säkkijärveen kuuluva Teikarsaari on v. 1998 rauhoitettu hautasaareksi. Saarelle on haudattu 100 suomalaista ja 1400 venäläistä sotilasta, jotka kaatuivat pääosin kesän 1944 rajussa taistelussa. Teikarsaaren taistelujen muistomerkki paljastettiin v. 2000.