Heinjoen sankarihautausmaa

, Uusi muistomerkki (1939-1944)

1918,

Kannaksen Kiviveistämö

Varojen keräys muistomerkin pystyttämiseksi aloitettiin vuonna 1919. Kunta lahjoitti 1000 mk ja Heinjoen nuorisoseura 100 mk pohjarahastoksi. Sankaripatsas tilattiin Kannaksen Kiviveistämöltä Viipurista ja se maksoi 8 500 mk. Patsas oli veistetty tumman harmaasta graniitista. Jalusta oli vaaleanharmaa ja kummallakin puolella oli kivestä hakattu tykinammus. Vuonna 1994 paljastettiin Lassi Jaarisen suunnittelema uusi muistokivi, joka on entisen muistomerkin jalustakivi sisältäen tekstilaatan.

1999,

Suunnittelija Lassi Jaarinen

Uuden sankarihaudan muistomerkki paljastettiin vuonna 1999. Muistomerkin kivi on kirkon peruskivi, kiviaines on punagraniittia. Kiven laatta on kolmas. Kaksi aikaisempaa ovat vaurioituneet. Kolmannessa messinkisessä laatassa on sama teksti kuin edellisissä. Laatan teksti: TÄLLÄ PAIKALLA LEPÄÄ 40 HEINJOKELAISTA VUOSIEN 1939-1940 JA 1941-1944 SODISSA KAATUNUTTA SANKARIVAINAJAA. Heinjoki-Säätiö 1998 (Sama venäjäksi.) Kolmas laatta on uusittu 20.8.2011.

13 sankarivainajaa 1918-1919 ja 37 sankarivainajaa 1939-1944, yhteensä 50 sankarivainajaa

Sankarivainajien hautaus vaati myös osakseen oman huomionsa. Rintamalta tuoduille vainajille tarjosi kylmä kivikirkko (tiilikivikirkko), jossa ei jumalanpalveluksia voitu lainkaan pitää, ensimmäisen säilytyspaikan. Uusi sankarihautausmaa sijoitettiin kirkon pohjoispuolelle pieneen mäntymetsikköön. Talvisodan aikana sen multiin oli siunattu myös vieraista kunnista kotoisin olevia sankarivainajia, joista 72 siirrettiin talvella 1943 kotikuntiensa kirkkomaahan. Hautausmaalla kohosi 49 valkeata ristiä todistaen pitäjän antaneen kalliin uhrin taistelussa kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

Вещево N 60,731743° E 29,180801°

Heinjoen kunta sijaitsi Keski-Kannaksella Viipurista itään n. 30 kilometriä. Naapurikunnat olivat Antrea pohjoisessa, Viipurin maalaiskunta lännessä, Kuolemajärvi lounaassa, Muolaa etelässä ja Äyräpää idässä.