Johanneksen Vaahtolan hautausmaan sankarihaudat

Sankarihautausmaan tarina

Jatkosodan sankarihautausmaa perustettiin Johanneksen vanhalle hautausmaalle kirkonraunioiden kupeelle, tien toiselle puolelle. Arkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelema kirkko oli valmistunut vuonna 1888. Kirkontornin suomalaiset pioneerit räjäyttivät ennen kuin armeija helmikuussa 1940 vetäytyi Johanneksen mantereelta ja lopun kirkosta venäläiset purkivat välirauhan aikana. Pääosin rehevöitynyttä puistoaluetta on alettu hoitaa v. 1992 muistomerkin pystyttämisen jälkeen. Hoitotoimenpiteitä on tehty kotiseutumatkojen yhteydessä.

1992,

Valmistaja ei tiedossa

Muistomerkki on suurehko, lähialueelta paikalle siirretty luonnonkivi, johon on kiinnitetty muistolaatta.

110 sankarivainajaa

Luku koostuu jatkosodan hyökkäysvaiheen ja asemasotakauden aikana kaatuneista ja kadonneista sekä talvisodan viime vaiheissa varsinkin Viipurinlahden taisteluissa kentälle jääneistä ja kadonneista, jotka jatkosodan aikana siunattiin Johannekseen. Esimerkiksi Tuppuran linnakkeella tilanne oli niin vaikea, että kaatuneet 130-150 miestä oli pakko jättää Tuppuraan.

110 sankarivainajaa

Vuonna 2014 julkaistun Johanneksen Pro Patria-luettelon mukaan Johanneksen vanhalle hautausmaalle on jatkosodan aikana haudattu tai siunattu 104 sankarivainajaa. Useiden vainajien hautaus/siunauspaikka kuitenkin puuttuu, joten varsin todennäköisesti puhutaan jonkin verran suuremmasta luvusta, ehkä 110 olisi oikea määrä. Tämän lisäksi 13 uuraalaista sankarivainajaa, Johanneksen seurakunnan jäseniä, on haudattu/siunattu Monolan hautausmaalle Uuraassa.

Lataa luettelo62 kt

Советский N 60,52967° E 28,67000°

Johanneksen vanhahautausmaan sankarihauta-alue sijaitsee talvisodan lopulla tuhoutuneen kirkon vieressä, tien toisella puolella, seurakunnan vanhan hautausmaan yhteydessä.

All Uudet kuvat Vanhat kuvat