Sankarihautaan siunattuja ja haudattuja oli eniten kauppalasta ja suurimmista kylistä Humaljoelta, Makslahdesta sekä Saarenpäästä, mutta heitä oli lähes jokaisesta kylästä. Sankarivainajat siunattiin ja haudattiin kahteen hautakaareen. Kaikkien sankarivainajien haudalle pystytettiin valkoinen puuristi, jossa oli kaatuneen nimi, syntymä- ja kaatumisaika. Kaikkia Koiviston sankarivainajia ei ole voitu siunata Koiviston sankarihautaan. Koivistolaisia sankarivainajia on yhteensä noin 300. Suuri osa Koiviston kaatuneista on sota-aikana olosuhteiden pakosta siunattu muihin suomalaisiin sankarihautoihin. Muutama hautapaikan varmistus on saatu ainoastaan lähiomaisilta. Tiedot olivat todettavissa muutamien vainajien kohdalta osin puutteellisiksi, jopa vääriksi, niin kirkonkirjoissa kuin sota-arkistossa. Mikkelin maakunta-arkistosta Koiviston seurakunnan arkistosta ei löytynyt erillistä sankarihautaan haudattujen listaa eikä hautapaikkatietoja. Koiviston sankarihautaan on siunattu myös kentälle jääneitä ja osa sankarivainajista on siirretty evakkopaikkakunnalta tai Lappeenrannan sankarihautausmaalta Koivistolle. Monien selvittelyjen jälkeen Koiviston sankarihaudassa lepäävien sankarivainajien määräksi todettiin 102.