Sortavalan sankarihautausmaa

Sankarihautausmaan tarina

Sortavalan Kisamäelle valmistui 1800-luvun alussa kirkko. Sen pohjoispuolen tasaiselle tontille kasvoi vuosikymmenien aikana rauhaisa kirkkopuisto suurine kuusineen. Puistossa oli myös kaivo ja penkkejä käytävien varrella. Sodan sytyttyä alue siunattiin sankarihautausmaaksi. Pian ensimmäiset sankarivainajat laskettiin viimeiseen lepoon entiseen kirkkopuistoon, jonka puusto ja käytävät säilytettiin melkein entisellään. Ensimmäiset hautapaikat sijoitettiin molemmin puolin keskikäytävää. Sankarihautausmaan merkiksi paikalle pystytettiin v. 1940 korkea valkoinen risti. Jokaiselle uudelle haudalle asetettiin puinen valkea risti. Talvi- ja jatkosodan vainajille oli tarkoitus pystyttää vuonna 1943 Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, mutta hanke ei ehtinyt koskaan valmiiksi. Viimeinen näky suomalaisten poistuessa Sortavalasta 22.9.1944 oli kukkameren peittämät hautakummut satoine valkoisine risteineen.

1993,

Kaalamon Kiviveistämö, Ruskeala. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Toivo Jaatinen.

Suuri harmaa graniittiristi on alkuperäisen puuristin paikalla. Jalustassa on teksti: "Tässä lepää 452 suomalaista, jotka puolustivat Suomea sodissa 1939-1944". Jalustan alle kätketyssä kuparilieriössä on paikkaan haudattujen suomalaisten talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet. Kuvanveistäjä Toivo Jaatisen suunnittelema suomalaisten kaatuneiden kivinen muistoristi paljastettiin 24.7.1993 satojen sekä suomalaisten että sortavalaisten vieraiden läsnä ollessa. Alue vihittiin samalla uudelleen sankarihautausmaaksi.

452 sankarivainajaa

Sankarihautaan on haudattu 107 talvisodan ja 345 jatkosodan sankarivainajaa. Sortavalassa luterilaisten ja ortodoksien isänmaalliset tilaisuudet ja sankarihautaukset olivat usein yhteisiä. Samaan sankarihautausmaahan haudattiin molempien kirkkokuntien edustajia. Sankarihautajaiset pidettiin usein julkisten kirkollisten tilaisuuksien yhteydessä ja niistä ilmoitettiin Laatokka-lehdessä. Siunaaminen tapahtui luterilaisessa- tai kreikkalaiskatolisessa kirkossa, myös Evankelisen seuran talossa puiston vieressä, kun luterilainen kirkko paloi pommituksessa 2.2.1940.

452 sankarivainajaa

Nämä sankarivainajien nimet on koottu seuraavista lähteistä: - Kansallisarkisto III Jb: 26 ja 27 koonnut arkkitehti, vänrikki Kaj Englund 1941-42 ”Sortavalan Kirkkopuistoon haudatut sankarivainajat” - ”Sortavalan Sankarivainajat”-kirja, toimittanut Ilmo Paananen vuonna 1953 - Laatokka-lehden vuosikerrat 1939-1944 - sotasampo.fi, sotapolku.fi, kronos.narc.fi/menehtyneet

Lataa luettelo448 kt

Сортавала N 61,704299° E 30,689218°

All Uudet kuvat Vanhat kuvat