Jääsken kirkkoa ympäröinyt hautausmaa on perustettu 1600-luvun alkupuolella, laajennus on tehty v. 1868. Sankarihautausmaa on osa kirkkopuistoa. Sankarihautausmaalle on haudattu vuoden 1918 kansalaissodan vainajia ja arviolta noin 80 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Kirkkomaa toimi Jääsken seurakunnan päähautausmaana, joten sinne on haudattu useita satoja, jopa tuhansia vainajia. Kirkkomaan käyttö hautausmaana lopetettiin kuvernöörin määräyksellä 14.2.1880.

Dag Englundin suunnitteleman Enson kirkon betonirunko ehdittiin valaa juuri ennen talvisodan syttymistä. Sodassa se pommitettiin ja jäljelle jäi vain kellotorni, jossa on nykyisin radiomasto. Kirkon viereen vihittiin 25.12.1939 sankarihautausmaa, johon on haudattu 115 sankarivainajaa. Varsinaista muistomerkkiä hautausmaalla ei ollut, vaan alueen keskellä iso valkoinen puuristi. Myös haudat oli varustettu puisin ristein. Välittömästi Enson alueen luovutuksen jälkeen syksyllä 1944 hautausmaa-alue tasoitettiin ja ristit hävitettiin neuvostoliittolaisten toimesta. Sen jälkeen aina 1990-luvun alkuun saakka hautausmaa-alue on ollut metsittyneenä joutomaana ja perunapeltona.