Suistamon pitäjässä Loimola-Suojärvi- maantien eteläpuolella Bomban mäellä sijaitsee Kollaan kenttähautausmaa, johon on haudattu 104 talvisodan taisteluissa kaatunutta tunnistamatonta sankarivainajaa. Nämä haudattiin arkuissa ja jokaiselle haudalle pystytettiin valkea risti, johon oli kirjoitettu "Tuntematon".

Säkkijärven kenttähautausmaa perustettiin vuonna 1942 entisen Säkkijärven pitäjän vanhalle Pappilan hautausmaalle. Kenttähautausmaahan on koottu Viipurinlahden länsirannan taistelualueilta mm. Vilajoelta ja Nisalahdelta 104:n talvisodan tuntemattomaksi jääneen suomalaissotilaan maalliset jäännökset. Kenttähautausmaan paikka varmistui vuonna 1993 alueella tehdyissä koekaivauksissa.

Hautakenttää ympäröi aikoinaan kiviaita, joka sotien jälkeen oli osittain hajotettu tai sortunut. Kiviaita on myöhemmin kunnostettu. Kenttähautausmaan paikka varmistui 2.10.1994 koekaivauksissa.

Tuuloksen kenttähautausmaa jouduttiin perustamaan hyvin nopeasti kesäkuun lopulla 1944 vihollisen tehtyä Laatokan rannalla maihinnousun vetäytyvien suomalaisjoukkojen selustaan. Kenttähautausmaahan on haudattu 50 tunnistettua ja 7 tunnistamatonta näissä taisteluissa kaatunutta sankarivainajaa. Sodan jälkeen viljelyskäyttöön otetun hautausmaan paikka varmistui etsinnöissä vuonna 1994.

Vuoden 1940 helmikuun 18. päivään mennessä Viipurin vanhaan tuomiokirkkoon, ns. Agricolan hautakirkkoon, oli koottu Kannaksen rintamilta lähinnä Summasta 114 sankarivainajaa odottamaan edelleenkuljetusta. Kun venäläisten tuhoisa pommitus 18.2.1940 kohdistui kaupunkiin, kirkko paloi, jolloin vain muurit jäivät pystyyn. Välirauhan aikana kirkon raunioihin oli kuljetettu romuja ja törkytavaraa. Vuonna 1942 kirkon rauniot raivattiin ja kuusi vielä tunnistettua vainajaa lähetettiin kotiseurakuntiin. Loput 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta vainajaa haudattiin itäiseen kirkkopihaan. Haudalla paljastettiin 13.9.1942 koristeltu taiteilija Välkkeen suunnittelema puuristi.

Kenttähautausmaan paikka varmistui vuonna 1993 tehdyissä koekaivauksissa. Hautapaikka, joka on suurin suomalaisten sodanaikaisista kenttähautausmaista, sijaitsee nykyisin Kamenkan varuskunnan ampuma-alueella, johon pääsyä saatetaan ajoittain rajoittaa. Kenttähautausmaalle on tienviitta.

Äyräpään kenttähautausmaa on osa Vuoksen rannalla Äyräpään kirkon raunioiden tuntumassa olevaa pitäjän entistä sankarihautausmaa-aluetta. Vuonna 1942 perustettuun kenttähautausmaahan on haudattu 188 Keski-Kannaksen taistelukentiltä löytynyttä tuntemattomaksi jäänyttä talvisodan sankarivainajaa.